Satu meni saunaan

...laittoi laukun naulaan. Tai salkun. Suuressa Käsityölehdessä 5-6/2010 oli ideasivuilla askarreltu satusalkku. Ajatuksena, että salkku on helppo matkoilla ja parantaa esim. autossa viihtymistä. Lelut pysyvät salkussa myös kätevästi mukana ja koska salkku on rajattu leikkialusta, eivät lelut myöskään leviä ympäriinsä ja katoa niin helposti.

Näin se menee muumihullun perheessä. Ostetaan salkku:

Mietitään ideoita. Muumitalo, Nuuskamuikkusen teltta, Muumipapan riippumatto. Joki ja silta, Yksinäiset vuoret, metsää, taivasta, ruohoa. Kaivellaan kangaskaappeja ja tuhlataan puoli pulloa Erikeeperiä. Leikataan, liimataan, laitetaan niittejä, taivutellaan piipunrassia, ommellaan, maalataan vesiväreillä, korostetaan tusseilla. Ostetaan kaupasta muumifiguurit (köh, tai itse asiassa koko muumitalo, kun se oli tarjouksessa ja figuurit pelkästään olis maksaneet jo kolmasosan siitä). Tadaa:

Muutakin olen tehnyt, mutta koska tietokone on hajoamassa, en ole saanut päivitettyä blogiin. Esikoiselle Ikasyrin pilvijoustofroteesta mekko, esikoiselle Ikasyrin pilvi-interlockin jämistä tunika (liian iso vielä ja värit meni lopulta hölmösti) ja molemmille punaiset pilvipipot.

I want to be a hippie

Viimein olen päässyt kangasvarastojeni kimppuun. Retrokankaat ovat uhanneet jäädä vain ihailtaviksi, mutta nyt päätin, että toimeen on ryhdyttävä. Pitää nimittäin saada kankaita tuhottua, jotta saan tyhjättyä ompelutarvikehyllyäni kangaskaappiin, jotta ompelutarvikehylly saadaan pois ja pianoni tuotua lapsuudenkodistani viimein sinne. Ehkä kolmekymppisenä voisi viedä viimeiset kamansa kotoa pois...

Näin eräällä tuttavalla aivan mahtavan retrohameen. Halusin itsellenikin, tosin mallista tuli aivan erilainen. Kaavan otin Suuresta Käsityölehdestä (voi elämä, nyt en enää löydä sitä, no kysykää jos jotakuta kiinnostaa) ja jätin vetoketjun pois. Eli tuo on ihan kuminauhavyötäröinen, tosin lihomisen varaa ei ole senttiäkään. Ei sovi mulle kovin hyvin, mutta kun minä en jaksaisi olla aina ja ikuisesti verkkarit ja maripaita-linjalla. Kankaat ovat mikä mistäkin: kaverin anopin vintiltä, mummuni vintiltä, kaverilta saatua, kirpparilta ostetuista vaatteista ja yksivärinen violetti Eurokankaan perussisustuskangasta.

Hippi tarttee myös kassin, tosin ei siitä hirmu hippi tullut. Neuloin paperinarusta päällisen ja violetista sisustuskankaasta (sama kuin hameessa) sisäkassin, johon tuli aito 70-luvun vetskari ja sisätasku. Yhdistin pykäpistoilla (ensimmäisestä koulukäsityöstä opittua :), virkkasin kantohihnan ja lopuksi virkkasin mummuni vanhoista puuvillalangoista muutaman kukan. Huopaheijastin on esikoisen kummitädiltä jokunen vuosi sitten lahjaksi saatu. Tästä kassista tykkään, se on minun näköinen.

Vielä hipin hattu. Tuo värikäs Novitan Puro Batik on ihana lanka. Tein samalla mallilla kuin lastenkin aiemmat hatut eli vitosen koukku, kiinteää ja pylvästä ja ketjusilmukoita. Lieriä en uskaltanut tehdä tuon isommaksi, ettei se lörpsähtäisi. Tuon pituisena jaksaa vielä kannatella itseään.

Etana Elli

Tulihan se ompeluinnostuskin taas, kun vähän odotteli. Esikoinen kaipaa edelleen lisää mekkoja vanhojen muututtua mikropituisiksi. Kaapissa on maannut parisen kuukautta Eurokankaan raitavelour ja se pääsi jalostumaan perusliivimekoksi. Kaavat tein esikoisen 104cm Lindexin joustofroteisesta leijonaliivimekosta ja lisäsin helmaan pituutta. Applikaatiokuviota valikoitiin esikoisen kanssa yhdessä luonnosvihostani ja etana siihen päätyi, vaikka kylpyankka kilpaili sen kanssa kalkkiviivoille saakka. Liimakankaat silitettiin yhteistyönä reippaan apulaisen kanssa. Applikaatiotkin ovat velouria ja resorit Kestovaippakaupan. Ompelut tein yötöinä, sillä lupasin, että huomenna neiti saa kerhoon päälleen valmiin etanamekon. Tosin huomasin tuossa kuvaa kutistaessani, että silmä pitääkin vielä ommella, sen paikalla on pelkkä lyijykynällä tehty piste...

Oikeaa elämää

Viime viikot olen viettänyt aikalailla "oikeaa elämää" ja siksi blogin päivityskin on jäänyt. Ilmassa on toisaalta aikaansaamattomuutta, mutta esim. kotona olen tehnyt muutaman projektin, jota olen suunnitellut jo kauan. Käsityötkin on jääneet vähille ihan tarkoituksella. Jotain kumminkin on syntnytkin.

Eräs 4-vuotias neitonen sai synttärilahjaksi leikkiruokia. Omena oli niin hieno esikoisen mielestä, että piti tehdä samanlainen hänellekin.

Äitienpäiväkin oli ja tekaisin äidilleni laminoidusta trikoosta pyykkipussin, hän kun joskus ilmaisi sellaiselle mahdollisesti olevan käyttöä. Neppipressin sain lainaksi kaverilta ja jäljelle jääneestä kankaasta tuli vielä vähän pienempi pussi meille. On toiminut. Kankaassa ei ole mitään hilsettä vaan salama on näköjään napannut joistain kohdista laminointia hohtamaan.

Kesä tuli ihan yllättäen ja itsellekin piti saada hellehattu. Kaavan löysin uusimmasta Modasta (kesä 2010?) ja matskuna kaverilta saatu retroverho. Samaa kuin talvella tekemäni tyttöjen mekot ja hatut. Kaveri oli löytänyt vielä toisen samanlaisen verhon ja mietiskelen, josko uskaltaisin kokeilla siitä itselleni mekkoa. Sopivaa kaavaa en ole tosin löytänyt, sillä paksu, joustamaton kangas on aika haastava, ellei halua mitään "näytän läskiltä säkissä"-kolttua.

Tulevia projekteja on selvillä. Nyt on ehdottomasti tilausta kangastuhojaisille. Kankaita tursuaa vähintäänkin riittävästi. Vielä kun jaksaisi tehdä silloin, kun sitä aikaa on.

Hatutus

Projekti Perheen keväthatutus on käynnissä. Tytöt tarvitsivat välikausihaalareihinsa sopivan väriset puuvillapipot. Ei tullut puuvillapipoja vaan akryyliset, mutta Puro Batik tuntuu minun käteen ihan samalta kuin Tennessee, joka on puuvillalanka. Mallina Silo-pipo (http://www.kangasaitta.fi/kangasaitta/web.nsf/pages/27FC32614B6FDEA6C22575CE00601D47/$file/Silo-pipo.pdf). Kuopukselle neuloin ohjeen mukaan, esikoiselle lisäsin yhden mallineulekerran. Olisi ehkä pitänyt lisätä kuopuksellekin, sillä pipoa pitää asetella välillä, jotta pysyy molempien korvien päällä. Tulipa tummia kuvia, vaikka aamupäiväauringossa otin. Höh. Kuopus veti hatut heti pois päästään, siksi näpit ovat tekeleessä kiinni ja ilme niin kärsivä.

Kuopukselle mahtuu vielä esikoisen vanha bambuinen pitsihattu. Esikoinen sen sijaan tarvitsi uuden ja kummityttö sai samaten. Malli on melkoisen sovellettu Novitan Kesä 2006-lehden tytön hellehatusta. Kuvun aloitus ja lieri ovat mallin mukaan, muutoin otin mallia omasta lapsuudenhatustani. Yksinkertaistainen, mutta ihan kivan näköinen. Vaaleampi on kummitytölle, tummempi esikoiselle. Langat Novitan Luxus Cottonia, jota ostin viime syksynä sesonkipoistosta hintaan 1e/kerä.

Iloista vappua!

Kun Marimekolla on Iloinen takki, teen minä iloisia paitoja ja mekkoja. Kirahvipaita oli eka kokeilu. Tänään valmistui sammakkomekko. Kaavana Nelli Nuudelipään mekko Suuresta käsityölehdestä 4/2008 ja koko 110/116cm. Olen ihastunut sekä erilaisten kankaiden yhdistelyyn, applikointiin sekä "irtoraajoihin" ja tässä yhdistyy ne kaikki. Sammakon räpylät ovat siis lerput - idea ja itse sammakkokin on plagioitu LipFish-vaatemerkiltä. Tällaista käsityön pitää olla: mukavaa tehdä ja lopputulos mieltä ylentävä.

Kankaat ovat sieltä sun täältä. Pilvitrikoo Ikasyr:iltä, Marimekon pallotrikoo kaverilta ostettu. Ruskea ja turkoosi college äitini vintagekokoelmista napattu. Sammakon silmät omaa farkkukangastani ja mikä ihaninta, itse sammakko on tehty jämäpalasta, joka syntyi, kun äitini verhoili 70-luvulla vanhempieni Kuplavolkkarin sisäkaton.

Tässä joku päivä tein itselleni perustrikoopaidan. Raglanhihainen, samalla kaavalla kuin jotkin syksyiset paidat. Ihan sujuva. In action-kuvaa en kutienkaan ottanut, sillä kuvat paljastavat itselleni sen ikävän tosiseikan, että jos naamastaan ja tukastaan ei pidä huolta ja niitä laita, ne näyttävätkin just siltä...

Klara vappen!

Isoäidin aikaan

Projektia pukkaa. Kuukausien ajan olen haaveillut isoäidin neliöistä. Villaisista sellaisista. Aina on ollut jotain akuutimpaa tekeillä, mutta viikon verran tässä jo ehdin niitä tehdä. Eli siihen saakka, kunnes tajusin, että tyttäret (minä itse mukaan lukien) tarvitsevat kesäpipoja ja kevyempiä villapipoja.

Tein itselleni villapipon. Kivan ohjeenkin löysin: http://www.knitty.com/ISSUEsummer05/PATTtychus.html .

Pidän pipon väreistä, mutta tein vahingossa liian matalan mallisen ja tuntuu, ettei se oikein pysy päässä. Esikoiselle se on tietenkin sopiva ja kivan näköinen ja hän tykkääkin siitä (plus neidin naama on jäänyt ruuan jälkeen pesemättä - oops). Jossain vaiheessa täytyy tehdä itselle uusi tai sitten neuloa tuohon toiseen suuntaan menevä puna-valkoraidallinen jatkoreuna.

Tässä vielä tällä hetkellä valmiit neliöt. Kerroksia on kussakin neliössä kuusi, lankana 7veljestä tai samanpaksuiset superwash-villasekoitelangat ja työvälineenä virkkuukoukku nro 5. Jossain vaiheessa intoonnuin jopa niin, että alkoi tulla koukkukyynerpään (vrt. hiiri- ja tenniskyynerpäät) oireita. Näitä lappusia olisi tarkoitus tehdä paljon - vaikka satoja - ja niistä koota peittoa, tyynynpäälistä, jotain sisustusmeininkiä jne. Alkuun otin hirmuiset paineet värien harmonisuudesta, mutta sittemmin tajusin, että riemunkirjavissa peitoissa lienee jokseenkin sama, miten värit mätsää yksittäisissä tilkuissa.