Lisää purkkeja

Käsityökerhossa päällystettiin purkkeja kankaalla. Mulla on edelleen kaverilta saatuja turkkilaisen jugurtin ämpäreitä ja niitä sitten, plus Flora- ja raejuustorasiat. Sain vaihdossa paria ihanaa kangasta (nuo punakukkaiset). Vielä jäi kotitöiksi muutama purkki. Laitoin niitä jo käyttöönsä eli esim. kirjahyllyyn ja nepä täyttyykin nopeasti. Eli lisää teen - ilomielin.

Uhosin jo viimeisillä vaipoilla. Äsh, tyttöjen sadehattukankaasta jäi juuri taskuvaipan verran yli ja pitihän se tehdä. Sisäpintana mikrofleeceä, jonka piti päätyä hattujen vuoriksi. Tarrat tutusti sivuilla ja koko reilu L.

Kevättä ja kesää kohti

Ihanaa! Auringonvalo lisääntyy ja käsityöprojektit alkavat tulla jotenkin keveämmiksi. Ihan kuin kesävaatteet olisivat jotenkin iloisempia, vaikka eiväthän ne oikeasti ole, samoja kankaita kuin talvella.

Tein kirpparilta löydön. Kuopukselle Remun välikausihaalari (kosteussuojattu) 3 eurolla. Vieläpä oikein hyvässä kunnossa. Löydön kruunasi lankalöytö: aiemmin tilauksesta tekemäni violetin pipon jämälanka sopii täydellisesti haalarin väreihin. Siitä siis (Luccaa on se lanka) pehmoinen pipo. Norjalainen tottakai. Silmukoita 105 ja puikot 3 ja 3,5. Rutiinilla tuli, mitähän olis mennyt aikaa, päivä ehkä. Ja kolme jaksoa Rimakauhua ja rakkautta dvd:ltä. :)

Tein tytöille kesähousuja. Plagioin idean Me&I:lta, jolla näkyy olevan kevätmallistossaan polven alle tulevia lököhousuja, joissa on resori lahkeensuussa. Kuvittelisin, että ovat mukavat kesällä ja sitäpaitsi suojaavat polvia kolhuilta. Mangonkeltaisesta ja ruskeasta bambujoustofroteesta (by Myllymuksut ja Kestovaippakauppa), resorit Lasten Metsolasta ja Myllymuksuilta. Tosin vähän mietin, että miten hyvin bambu mahtaa kestää ulkotouhuja ja kuinka joustofrotee kerää itseensä hiekkaa. Jää nähtäväksi. Voihan noita vääntää trikoosta lisää, ei ole kummoinen homma. Kaavat on Käsityölehdessä 11-12/09 olleiden velourhousujen, joista lyhensin lahkeita. Kuopuksen koko on jotain 90cm, esikoisen 110cm. Valo on sen verran lisääntynyt, että parvekkeella kuvatessa ei ihan tarvinnut salamaa. Jee! Itsellekin on yhdet trikoiset leikattuna, joku päivä ne surautan.

Työn alla on jotain tosi kesäistä: huovutetut lapaset. Buahaha.

2 kuukauden projekti

Pitkäänpä piti omaa villatakkia vääntää. Ostin langat joulun välipäivinä (7 veljestä ja Sandnes:n Smart) ja tammikuussa rupesin toimeen. Nyt tuli valmista. Ohje on Novitasta, kirjoneulemallit muokattu parista eri ohjeesta. Muutoin meni ihan hyvin, mutta hihojen kiinnitys siististi on mulle mahdoton tehtävä. Yritin sekä käsin että ompelukoneella ja olkapäiltä jäivät törröttämään rumasti. Täytyy ehkä vielä yrittää vähän siloitella. Tämän luokan projekteissa on kaiken muun lisäksi aivan hirmuisen palkitsevaa todeta lopuksi, että liian pieni tuli. Tai no mahtuu tuo päälleni, mutta aika hintsusti. Tosin painonpudotusprojektissa on vielä viitisen kiloa jäljellä eli ehkä joskus tuo onkin sopivan väljä. Onpa ainakin joku porkkana...

Aivottomana välitöinä olen esim. erinäisissä kokouksissa kutonut huivia Novitan Puro batik-langasta. Malli on sovellus Novitan kevät 2010-lehdestä. Huippuhelppo: neulotaan aina oikeaa ja päättelykerroksella pudotetaan joka 4. silmukka ja puretaan loppuun asti. Pidän noista väreistä ja kun ripustin huivin ulko-oveemme kuvausta varten, totesin, että ei tätä taida koskaan kaulaan saada. On tosi hieno oveen ja siihen saanee jäädäkin.

Lopuksi vielä aivottomia ompeluksia. Kestositeitä. Päivä- ja yökokoisia. Kosteussulkuna laminoitua trikoota, josta piti tulla alunperin eväspussukka. Imuna vanhoja hamppu- ja mikrokuituimuja sekä äitiyspakkauksen pyyhettä. Sisäpintana bambujoustofroteeta, joka on mukavin kokeilemani materiaali. Käyn nuo vielä kaverin luona nepittämässä.

Jokseenkin kevyt olo, kun ei ole mitään isompaa kesken eikä juuri mitään "pakollista" edessä. Ensi viikolla pitäisi saapua Ikasyr:iltä pilvi- ja viidakkokankaita...

Nukelle lämmintä

Babyborn sai haalarin. Kaavana Suuressa käsityölehdessä ollut kaava, joka vaikutti ihan toimivalta. Fleecestä kun tein niin ei tarvinnut edes päärmäillä reunoja. Ah, kuinka helppoa! Haalari päätyy noiden aiemmin tehtyjen asusteiden kanssa kummitytön synttäripakettiin. Viime viikolla viimeistelin myös kuopuksen sadehatun. Hatut olivat jo kerran käytössä ja toimivat. Työn alla on aktiivisesti oma villatakkini, josta puuttuu enää kaulus, nappilistat ja muu viimeistely.

Pul vasten pul:ia, pum pum!

Kylmät väreet aikaan se sai... Tartuin muutaman kuukauden vetkuttelun jälkeen viimein tyttöjen sadehattukankaisiin. Mallina oli toimivaksi todettu Jonathanin sydvesti ja sellaiset olin saanut päähäni tehdä molemmille tyttärille. Tiesin ompelurakenteen itselleni haastavaksi, joten siksi kai venytin ryhtymistä. Nyt kuitenkin ryhdyin. Kaavaan katsoin suuntaa jostain käsityölehden lierihatusta ja kupu onkin sen mukaan tehty, mutta lieri ja korvaläpät tein Jonathanin mallin mukaan. Kuosikankaana Kestovaippakaupan siilit ja sienet-pul:ia, vuorena viime postauksen paidoista jäänyttä Myllymuksujen merinovillaneulosta. Solmimisnauhat ovat Kestovaippakaupan mikrofleeceä, josta piti alunperin tulla hattujen vuori. Tein ensin esikoiselle 54cm kaavan mukaan ja tuli jokseenkin sopiva. Koska ei pyörinyt kuopuksenkaan päässä (tuo korvaläppäosion takana oleva, niskaan tuleva kumppari on kätevä!), tein - tai teen - hänelle saman kokoisen. Eipähän tarvitse miettiä, kumpi on kumman. Kuopuksen hattu on vielä kahta saumaa vailla, mutta samanlainen siitä siis tulee. Eilen esikoisen hattu oli testissä pulkkamäessä ja hyvin oli toiminut. En teipannut saumoja, joten täysin uinninpitävä hattu ei ole, mutta luullakseni ihan riittävä meidän tarpeisiin. Pahoittelen ei-edustavia kuvia. Esikoista on edelleen melko mahdotonta kuvata...

Meillä on taas vaihteeksi räkäinen pieni nenä. Nokka oli kuin Niagara ja siksi piti huristella lisää kestopaperia. Käy nenäliinaksi, vessapaperiksi tai talouspaperiksi. Muutoin en olisi näitä edes postannut, mutta tuon norsukankaan haluan näyttää. Se on omasta lapsuuteni tyynyliinasta, joka kului kuopuksen käytössä rikki. Ihania muistoja liittyy tuohon kankaaseen! Nuo muut taas ovat äitiyspakkauksen pyyhkeestä ja kulahtaneista harsoista.