Jyväskylästä Pienten Päiviltä ostin Lucca-merinovillaa Titityyn pöydästä. Siitäpä sitten Martalle villahousut. Ohjeen pohjana oli Curly purly-ohje koossa L, mutta vähän sovelsin itse. Lanka on ihanan pehmeää ja helppoa neuloa. Pesee hahtuvan 100-0, hahtuva on karkeaa, lähmäistä ja katkeilevaa. Reilu 100g olisi Luccaa vielä jäljellä, saa nähdä yritänkö tehdä norjalaisen vauvamyssyn vai jotain muuta.
Martan ulkohaalarin jälkeen piti saada tehdä jotain aivotonta ja helppoa. Rakas 10 vuotta vanha Nalle Puh-pussilakanani repeytyi rikki. Toisesta puolesta ompelin ihanan pehmoisia nenäliinoja. Niitä kun kuluu tällä hetkellä aika paljon meillä. Oli varsin terapeuttista ommella vaan niin lujaa kuin uskaltaa eikä tarvinnut stressata, tuleeko minkä kokoista ja suoraa vai mutkaista. 
Emilialla on vapunaatoksi kutsu naamiaisiin. Uusimmassa Käsityölehdessä oli onneksi naamiaisasujen kaavoja. Selitin Emilialle, että naamiaisissa esitetään jotain ja esittelin, mitä lapset kuvissa esitti. Kysyin sitten, mitä Emilia haluaisi esittää ja vastaus oli hyvin selkeä: "Minä haluaisin esittää mansikkaa!" Onnekseni mansikka-asu oli kaikista helpoin (eli nopein) toteuttaa. Virkkasin pipon (omasta päästä, kuten näkyy, hehheh) ja neuloin vielä lehtisen kannan. Parin purkamisen jälkeen tuli jopa oikean kokoinen. Vielä pitäisi kasata loppuun itse iso mansikka. Pari saumaa, kumpparikujat ja se on siinä. Tai pitäisi olla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti