Oi ihanuutta, kevät koittaa! Vesisade, kura ja maiseman harmaus ovat nyt vain ihania asioita, koska ne lupaavat kesää. Kuopuksen kankainen kesätakki (aikanaan esikoiselle tehty norsujoustofroteinen) alkaa käydä pieneksi eikä esikoiselta ole vielä vapautunut siili ja sienikankaasta tehty versio, joten kuopus tarvitsi ihan uuden takin. Kuosikangas Metsolan aurinkojoustofroteeta ja vuoriksi violettia Kestovaippakaupasta ostettua pilvitrikoota. Kaavan pohjana on joku Suuren käsityölehden huppari koossa 116cm, mutta helmaa muokkasin a-linjaiseksi ja hihoihin lisäsin pituutta, jotta vuoria voi esitellä reteästi käänteissä. Olen tyytyväinen lopputulokseen, sillä vetoketjun livää kupruilua lukuunottamatta työnjälki on oikein siistiä. Jee! Luin jostain keskustelupalstalta vinkkejä ompelujärjestyksestä. Tämä taisi olla itselleni uusi järjestys, mutta varsin toimiva:
- kootaan vuori ja päällinen omiksi takeikseen
- vetoketju paikoilleen yhdellä ompeleella per puoli
- hupun etureunat yhteen (vetskarin yläreunat saa siististi piiloon)
- hihansuut yhteen
- helmat yhteen, jätetään kääntöaukko taakse (samalla on helppo tasata etureunojen mahdollinen epätasaisuus)
- käännetään oikein päin
- tikataan ympäriinsä ja suljetaan samalla kääntöaukko
Ihanan pirteä kesätakki! Ja näppärä tuo työjärjestys. Kiitos kun jaoit sen meille kaikille :)
VastaaPoista