sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Hiljaisuuden jälkeen pieniä asioita

Opiskelu työn ja muun elämän ohessa on poistanut käsityöajan pariksi kuukaudeksi. Nyt ehkä taas aikaa on. Kaverille syntyi vauva. Mietin, mitä tarvitsee kevätvauva, jolla on jo kaikkea. Ainoa mieleentuleva oli pehmeä peitto, jonka päällä köllötellä tai johon kääriä vauva kesällä vaunuissa. Tilkut (saumanvaroineen n.12x12cm) esipestyistä trikoista ja taustalle pehmeä velour. Tikkailua ympäriinsä miten sattuu ja siinä on ainekset hyvään peittoon. Halusin tytön peittoon pienen virheenkin ja sitä asiaa ajaa työkalukangas. Kuvassa peitto näyttää ryppyiseltä ja muhkuraiselta reunoistaan, mutta oli se minusta luonnossa siistimpi (seliseli).

Ylijäämätilkuista tekaisin vielä leikkivauvoille peittoja, näistä yksi jää omaan käyttöön ja sille pitäisi vielä surauttaa kaveri. Nukenpeitoissa taustakankaana on kierrätystrikoota. Tein tämän projektin ohessa urotyön eli heitin tilkkulaatikosta surutta roskiin kaikki järjettömät "pari senttiä kertaa puoli metriä"-silput. Ihan riittävästi jäi silti vielä tilkkuja jäljelle.

Muutakin on kone ehtinyt jo tauon jälkeen surrata, mutta niitä myöhemmin...


3 kommenttia:

  1. Kiitos tästä vinkistä! Mutta mikä ihme siinä on, ettei tilkkulaatikko vajene YHTÄÄN, vaikka tekee peiton??

    VastaaPoista
  2. No niinpä! Eikä vajene, vaikka oon tehnyt jo 2 isoa, yhden keskikokoisen ja 3 pientä peittoa. Ehkä pitäisi harrastaa vain unisexkankaita - ehkä nuo pinkit ja siniset lisii laatikossa yön hiljaisuudessa...

    VastaaPoista
  3. No niinpä! Eikä vajene, vaikka oon tehnyt jo 2 isoa, yhden keskikokoisen ja 3 pientä peittoa. Ehkä pitäisi harrastaa vain unisexkankaita - ehkä nuo pinkit ja siniset lisii laatikossa yön hiljaisuudessa...

    VastaaPoista