Rykäisy

Tapahtui kolme asiaa, jotka aikaansaivat kunnon ompelurykäyksen: mies jäi kesälomalle, päänsäryn aiheuttama ompelulakko loppui ja äidiltä lainassa olleiden ompelukoneiden säädyllinen laina-aika oli täyttymässä. Pari päivää olen ommellut, ommellut, ommellut. Ja pahoitellut miehelle sitä, että olen ommellut. Mutta tulosta on tullut.

Ensinnä se hienoin. Tyttöjen joustofroteiset norsuhupparit valmistuivat. Ovat vieläpä sopivat ja hyvät käytössä. Pienemmälle tosin joutuu hihoja kääntämään, mutta mahtuupa varmasti vielä syksylläkin. Takit on tehty Suuren Käsityölehden 8/2006 collegehupparin kaavalla, tosin itse laitoin vuorin lakanakankaasta ja tuunasin ompelujärjestystä mieleisekseni. 2-vuotias sai 104cm takin, vauvan koko on 80cm.

Olen tuskastunut kangaskasoihin ja etenkin tilkkukasoihin. Niinpä tekaisin pinon pikkuhousunsuojia alias persrättejä (bongasin termin Viljavalla-blogista). Pari viikkoa sitten isompi tyttö oli löytänyt terveyssiteen jostain ja tuli kysymään, mikä se on. Tietää kyllä, mutta pitää kysellä kaikkea. Sanoin, että se on persrätti. Toinen katsoo hyvin paheksuvasti ja ilmoittaa: "Äiti, ei se ole pejsjätti vaan se on äitin suoja!" On se hyvä, että on kielipoliisi omasta takaa. Nepit noihin jätteihin pitäisi vielä laitattaa jossain.

Vaippakankaitakin löytyi vielä nurkista. Tein L-kokoisia sivukiinnitteisiä taskuja puoli tusinaa, vanhalla hyvällä kaavalla, joka on L-kokoisesta Swaddlebees:stä. Vielä jäi ruosteenpunaista pul:ia parin vaipan verran, mutta saa nähdä teenkö niistä itse vai pistänkö kankaan kiertoon. Jotenkin ommellessa oli sellainen fiilis, että nämä oli viimeiset meidän tytöille tekemäni vaipat.

Ja mitäs vielä. Pesulappuja (eli talouspaperin korvikkeita) puoliksi silvotusta äitiyspakkauksen froteepyyhkeestä. Ne on havaittu imukykyisimmiksi ja pehmeimmiksi suunpyyhintäräteiksi, joten tarpeeseen tulevat. Isompi tyttö on kasvanut unipusseistaan ulos ja pari kirpparilta ostettua pyjamaakin ovat käyneet pieniksi. Niinpä kaivelin trikoonjämiä ja hurautin tänään päiväuniaikana kaksi pyjamaa. Kaavana oli aluskerraston kaava Käsityölehdestä 11/2000, koossa 104cm. Lyhyemmät housut on lahkeista lyhennetty ja levennetty, alkuperäisen ohjeen mukaan tehdyt saattavat olla liian kapeat. Raidallinen paita on tehty saumoistaan reikiintyneestä Marimekon paidasta, jota pidin ahkerasti 10 vuotta. Fiksuna tyttönä hyödynsin hihansuun ja helman päärmeet ja resorit ja niinpä ompelu oli tosi helppoa. Näistä "ilmaiskankaista" tehdyistä ompeluksista tulee tosi hyvä ja marttamainen mieli. Tuli kierrätettyä ja säästettyä rahaa kunnolla.

Mutta mikä toisaalta harmillista niin vaikka ihan älyttömästi ompelinkin, ei himo hellittänyt laisinkaan. Nyt olisi hirveä halu tuhota loputkin tilkkukasat. Syyhyn syyhyn.

Pipokansaa

Pidin pari viikkoa käsityölakkoa. Hartiat jymähti, lopulta niin pahasti, että söin sen pari viikkoa Buranaa päänsärkyyn. Tosin jysärin syyksi paljastui lopulta mehevä poskiontelontulehdus eli lakko oli turha. Tulipa luettua ja tehtyä muuta.

Norsujoustofrotee on korkattu. Tytöille tekaisin yksi ilta vartissa pipot. Hienot tuli ja tytöt pitää mielellään. Hupparitkin on leikattu ja pienemmän tytön huppari vetoketjua vaille valmis. Isomman ompelu odottaa vielä inspiraatiota. Kelpo hidasteita on bambuisen norjalaispipon neulominen ja massiivinen kodinraivausoperaatio.

Norjalainen

Muissa blogeissa olen ihaillut jo jonkin aikaa norjalaisen vauvamyssyn (sweet baby cap tai jotain) nimellä kulkevaa pipatinta. Tutkailin ohjeita ja tein ensimmäiseni. Sovelsin ohjetta jonkin verran muiden tekijöiden kokemusten perusteella ja yllättäen tuli juuri sopiva. Lankana oli Lucca, puikkoina sukkapuikot kokoa 3mm ja 4mm. 97 silmukkaa eli kavennusten ja lisäysten väli 14 silmukka. Lisäyksiä tein 11 kertaa ohjeen kymmenen sijasta. Ajattelin tehdä näitä kesäksi pari lisää (puuvillalangasta ja bambusta, osittain reikäkuviollisia), jotta vauva herkkäkorva saisi korvansa peittoon myös kesällä.

Lupaan opetella jossain vaiheessa Picasan käytön niin saan tänne edes vähän siedettävämmän näköisiä kuvia.