Näin Lindexillä ihania maatila-aiheisia velourpotkareita ja olin vähällä ostaa kuopukselle. Hillitsin itseäni ja koska potkarit jäivät kummittelemaan mieleen, tutkin, riittäisikö takkikankaan lopusta vielä olkainhaalarit. Riitti, juuri ja juuri. Kaavana Güntherin 3-vuotiaan kaava, ilman saumanvaroja. Ovat vielä kuopukselle reilut, mutta ei haittaa, sillä syksyiset maatuskahaalarit ovat nyt pidossa. Yläosaan tein tuplakankaat punaisesta trikoosta (Nanson halpista, paitoja oon siitä aiemmin tehnyt) ja kiinnitys tylsästi tarroilla, koska kotona ei ollut sopivia nappeja. Aika ärtsyn näköiset ovat, mutta eipä tuo käyttäjäkään mikään seinäruusu luonteeltaan ole...
Lopuksi vielä askartelu. Käsityökerhossa sidoimme kirjan. Ihanaa, kun on ihmisiä, jotka osaavat tällaisia asioita ja jakavat taitoaan muille! Oma kirjani ei mennyt ihan putkeen, en jaksanut keskittyä viimeisen päälle ja sidokset menevät selkämyksessä vähän rumasti. Paperitkin ovat vähän vinossa. Eipä haittaa, tuo oli eka versio ja mulle ihan riittävän hyvä. Kannet otin vanhasta lastenkirjasta ja päällystin ne kaverin anopilta saadulla retrokankaalla. Etukannessa on näköjään jotain tahroja. Taitavat paljastaa sen, että kirjaa tehtiin ahkeran herkkujen mussutuksen lomassa...
Ihana takki ja nuo muutkin!
VastaaPoista