torstai 24. tammikuuta 2013

Raitaa

Esikoinen on kasvanut siihen pisteeseen, että villahaalarin hihat ovat liian lyhyet. Ajattelin, että koulussa tuskin villahaalaria käytetään, joten on villapaidan ja -housujen aika. Housut ompelin Myllymuksujen merinointerlockista peruskalsareiden kaavalla eikä niistä sen enempää. Paidan ohje löytyi Novitasta syksyltä 2011. Halusin vartalonmyötäisen mallin, joka ei mykkyröityisi toppavaatteiden alla. Neuloin paidan ilman saumoja. Miehustan silmukkamäärä tuli koosta 110cm ja hihojen 122cm. Korkeudet taas otin koosta 134cm ja taisi miehustaan tulla siihenkin nähden vähän reilusti pituutta. Tarkoitus oli, että paita mahtuisi vielä ensi talvenakin, mutta niin ei taida käydä. Lankoina on tämän talven 7veikkoja, jonka värikartta ei ollut kovin hyvä ajatellen hempeää raitaneuletta. Olisin kaivannut violettia ja kirkasta pinkkiä, joista ensimmäinen näköjään löytyy kevään värikartasta. Raidoituksen tein ihan tunteella. Vaikka aluksi ärsytti nuo värit niin ihan raikashan siitä tuli.Käyttäjä halusi välttämättä koristeeksi perhosia. Minä olen noista möykyistä vähän eri mieltä, mutta eipä ole minun paitani... Perhoset tehdään niin, että ensin virkataan jonkinlainen ympyränmuotoinen pitsihärvellys ja se sitten taitetaan keskeltä ja ommellaan kiinni. Minun härvellys oli 6-sakarainen, mutta 8-sakaraisesta olisi ehkä tullut vielä hienompi.



Lopuksi vielä neidin oma luomus. Näki ennen joulua mun tekevän tilkkupeittoja ja halusi tehdä itsekin. Itse leikkasi ja ompeli kappaleet yhteen ja delegoi taustakankaan leikkuun ja ompelun minulle. Toiseksi ompelutyöksi (eka oli nuken neljän sauman mekko) tuli oikein hieno. Rätillä onkin monenlaista käyttöä: hattu, barbien picnicalusta, pehmolelujen peitto, koirankopin pehmuste jne.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Kadonneet pipot


Löytyihän ne trikoopipojen kuvat, kun vähän vanhaa tietokonetta kaivelin. Ei tämä malli taida varsinaisesti uusi olla (mikä pipo oikeastaan olisi?), mutta ihan just noilla muodoilla ja nauhojen ja heijastimien asettelulla en ole tainnut nähdä. Kaavan piirsin neliöpiposta ja siihen sitten hiippoja ja vähän koloa otsalle ja vähän vähemmän niskalle. Vuori on osassa fleeceä ja osassa bambujoustofroteeta ja vuoreen en hiippoja tehnyt vaan ylhäältä pyöreämmän muodon. Nämä olivat syksyllä tosi hyviä käytössä ja syksyn aikana taisinkin surautella näitä lähemmäs kymmenen ja jaella synttäri- ja joululahjoiksi. Voi kun tulisikin jo kevät!


Pipoja pipona

Syksyn mittaan tuli neulottua muutama pipo ja yksi kaulaliinakin.

Ihanan keltaisesta Novitan Kelosta peruspipo, johon hain vähän jujua pintakuvioinnista. Ihan vain 2 oikein, 2 nurin ja joka kerroksella siirretään tuota systeemiä yhdellä silmukalla eteenpäin. Yhdestä kerästä riitti sopivasti tuollainen lauhan kelin pipa.

Kunnon pakkasia varten tarvitsin pipon, joka paitsi lämmittäisi, myös pitäisi töihin mennessä yläpään karvoituksen ojennuksessa. Sovelsin syksyn 2009 Novitassa ollutta ohjetta niin, että tuplasin resorin pituuden  ja vähensin silmukoita joustinneulekohdassa reilusti. Resorin saa nyt kaksinkerroin ja pipo löpsöttää silti. Raidoitin pipon Puron Takkatulella ja sitten toisella sävyllä (lehto? ilo?), jota en osaa määrittää enää edes värikartan avulla. Samoilla raidoilla tein baktuksen, johon halusin riittävästi leveyttä.

Miehelle neliöpipo 7veikan vihreästä polkasta ja kaverille Puron ehkä syksy/talven 2011/2012 vihreästä.


Syksyllä kehittelin myös kivan fleecellä vuoratun trikoopipon, jonka luulin jo esitelleeni, mutta enpäs löytänytkään - kuten en myöskään kuvia. Pöh, täytynee ottaa lisää kuvia jossain vaiheessa.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Retro-Riine


Joulupukki toi Mekkotehdas-kirjan ja voi kun siellä oli ihania mekko-ohjeita. Heti ensimmäiseksi tartuin kunnon haasteeseen, koska en ole rypytyksiä oikein koskaan hallinnut ja Riinessä niitä on runsaasti. Kaivelin retrolakanoista hienoimmat (mun mielestä ;) ja tein mekot koossa 110/116 ja 122/128cm. Kirjassa oli vinkki, että kokoa pienemmällä kaavalla saa yläosasta istuvan, mutta en totellut sitä, koska lapseni ovat harteikkaita. Olisi kuitenkin sittenkin, sillä mekon olkaimet tahtovat tippua olkapäiltä. :/ Siitäkin huolimatta mekoista tuli tosi hienot! Kyläilyllä otetusta käyttökuvasta tuli jotenkin ihan kummallinen (ja juu, valoilmestys ei ole ufo ;), mutta näkeehän siitä itse asian. Parempi minusta sekin kuin ylivalottunut, sininen salamapläjäys.

Toiseen mekkoon löytyi pyöreät muovinapit, toiseen laitoin Veicon puukukkanapit, jotka sopivat mekon luonteeseen loistavasti.

Jahka saan muutaman villaisan projektin alta pois, käytyä kangaskaupassa metsästämässä tyttömäisiä mekkokankaita ja kesä lähenee, saavat tytöt vielä muutaman mekon lisää. Lopuksi vielä talvinen kolmen naissukupolven voimin väsätty "käsityö". Lumiukko, josta tulikin morsian. Sulhasta ei jaksettu tehdä viereen, mutta meneehän tuo rouva yksinäänkin.



sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Kypärämyssyjä


Kaupan kypärämyssytarjonta on minusta älyttömän tylsää. En ole löytänyt kuin yksivärisiä pipoja ja meidän perheessä ne ovat yleensä olleet vieläpä huonon mallisia. Joko karkaavat otsalta ylös tai tunkevat sivuilta silmille ja alhaalta suuhun. Babyidean villainen on ollut ainoa poikkeus, mutta suurin koko ei enää mahdu eskarilaiselle. Päätin kokeilla itse. Joskus on kuulemma Ottobren sivuilla ollut ilmaiskaava, mutta nyt kun menin etsimään, enpäs löytänytkään. Piirsin sinnepäin-kaavan 56cm-kokoisesta Jonathanin myssystä - siitä, joka lähentelee silmiä ja suuta. Muutin leveän resorin resorikanttaukseksi ja kas vain, lopputuloksena olikin lähes täydellisesti istuvia myssyjä sekä 4- että 6-vuotiaalle. Surautin trikoosta kolme ja villasta yhden (Babyidea mahtuu vielä kuopukselle). Ompelin saumat saumurilla ja litistin ne ompelemalla päälle kenno-ompeleella. Nimilapun laitoin niskaan ulkopuolelle, jotaa mikään ei pipon sisällä kutittelisi. Tämä on sitä ompelun ja onnistumisen iloa!



"Sain" joululahjaksi älyllisen puhelimen ja sille piti tehdä pikapikana pussi. Ihan hyvä tuli. Tosin seuraavaksi pitäisi kehitellä sellainen, johon saisi myös uuden työpaikan pakollisia kulkulupajuttuja mukaan ja koko hökötyksen kaulaan roikkumaan, kun kuitenkin puhelinkin pitää ruokalaan raahata.

torstai 3. tammikuuta 2013

Manchester United ja baletti


Ovatko futaajat keksineet, että pinkkien tossujen kovat kärjet antavat pallolle paremman potkun? Varteenotettava idea, mutta ei taida olla totta. Oikeasti aion esitellä tekemiäni joululahjoja. Vähän tuli tänä vuonna tehtyä itse lähinnä ideoiden puutteen vuoksi, mutta ne muutamat itse tehdyt olivatkin sitten osuvia.

Lähipiirissä on ManU-fani. Jostain vain pälkähti päähäni, että neulonpa hälle teemasukat. Varren logojen ja tekstin kirjoneulemallit löysin Ravelry:stä, mikä oli iso helpotus. Langat ovat 7veljestä ja sukkien kooksi tuli noin 43. Isäntä sai toimia mallinukkena.


Leikki-ikäinen ballerina sai tossut. Ohjeeseen katsoin mallia Suuren käsityölehden tossuliitteestä, mutta tein aika paljon muutoksia - tai parannuksia. Tossut ovat noin kokoa 28. Olisi omatkin tyttäret tietenkin halunneet samanlaiset, mutta saapa nähdä, viitsinkö ruveta tekemään.

 Tossuissa on joku outo ominaisuus, sillä kun malli sai ne jalkaansa, alkoivat jalat vispata välittömästi. :)