keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Heidän Kuninkaalliset Korkeutensa

Ihan ensiksi neuvo: älä koskaan sano etenkään kaupan roolivaatehyllyllä asua kärttävälle lapselle, että ei osteta, mä teen itse. Ei tullut siis kaupan prinsessamekkoja meille. Kankaat maksoivat ainakin sen saman kuin kaksi Disneypömpötystä. Satiinin, tyllin, organzan (tai mitä lie taftiasifonkiasilkkiä onkaan) ompelu aiheutti ainakin minulle melkein ylitsepääsemättömiä henkisiä näppylöitä. Kaameaa touhua! Kaavat löytyivät käsityölehden prinsessaliitteestä (5-6/2012), mutta sovelsin jonkin verran koristeluissa. Mekkojen koot 110/116cm ja 122/128cm ja käyttäjien pituudet 118cm ja 133cm. Aika pitkänmallisia kolttuja siis. Ekaan mekkoon ompelin piilovetoketjun, joka on kyllä täydellisen piilossa, mutta sitä ei meinaa saada millään kiinni tai auki ja jos saakin, satiini on vaarassa leikkaantua väliin. Toiseen meni ketju sitten ihan näkyville (kuten kuvasta näkyy). Ruusuihin otin mallia täältä. Tyllialushameisiin katsoin ohjetta taasen täältä.




Entäpä mitkä olivatkaan mekon tilaajien kommentit? "Tähän kompastuu rappusissa!" ja "Ihan varppina tää kutittaa mahaa!" sekä viimeisenä "Onko ihan pakko ottaa niitä kuvia?"

Jatkossa taidan pysytellä ihan vaan niissä perustrikoovaatteissa, ne kun tuntuvat kelpaavan parhaiten.

7 kommenttia:

  1. Kyllä tuli hienot! Asiakkaiden arvostus ei aina oo suhteessa käytettyyn työaikaan ja hermojen pingotukseen... Näin ainakin meillä.
    Kaikula

    VastaaPoista
  2. Ooh ja iih, kun on ihanat!!! Ja nauruthan tässä tuli, oli niin kivasti kirjoitettu!

    VastaaPoista
  3. Kiitokset kehuista! Itse olen oikein tyytyväinen lopputulokseen, mutta useinhan se on niin, että arvostus tulee vasta vuosien päästä perässä... Itsekin lapsena natkutin välillä, että ihan tyhmä itse tehty juttu ja nyt myöhemmin on nolottanut. Vanhempien epäkiitollinen osa.

    VastaaPoista
  4. Vaan tuli kyllä tosiaan paljon kivemmat kuin ne kaupan valmiit! Sinänsä oli kyllä hyvä lukea tämä juttu, koska ite oon ihan samaa miettinyt, että "äkkiäkös tuollaisen itse hurauttaa" - mutta veikkaan että tuska liukkaiden kankaiden kanssa olisi juuri tuollaista. Ja että lopputulos olisi "tilaajan" mielestä kuitenkin esikuvaansa huonompi... ;)

    Katja R.

    VastaaPoista
  5. On nuo kyllä moninkertaisesti hienommat kuin kaupan Disney-versiot! Voin tosin uskoa, että materiaalit on hankalimmasta päästä ommella... Toivottavasti joku läheinen menisi nyt naimisiin, niin siinähän olisi ihanat morsiustytöt valmiina.

    VastaaPoista
  6. Ei ole liukkaat kankaat tosiaankaan mun juttu. Onneksi Eurokankaan konkarimyyjä vinkkasi, miten saumat kannattaa ommella ja äidiltäkin kysyin. Saumurihuolittelut ja itse sauma suoralla ompeleella parin sentin päässä huolittelusta. -Elviira

    VastaaPoista
  7. Ihanat prinsessamekot ja niin tuttu ajatus: kyllähän semmoisen itse tekee helposti. Toistaiseksi allekirjoittanut ei ole edes yrittänyt, vaikka kyseinen kaava onkin tuolla kaapissa.

    VastaaPoista