Tämän joulun haastavin projekti oli kummipojalle ommeltu huppari. Kaavana oli Ottobre 1/2008 Hopper-huppari, skeittariapplikaatio oli samaisesta lehdesta jonkin toisen mallin yhteydessä. Kokona on 152cm ja colleget ja muut tarpeet Eurokankaasta. Elämäni ekaa kertaa ompelin vetoketjujen kiinnitysreunaan (öh, tai siis siihen etukappaleiden reunaan, johon vetskarit ommellaan) joustamatonta tukinauhaa ennen vetskarin ompelua. Ja kappas, se auttoikin älyttömästi siinä, että vetskarin puolet sai kohdistettua hyvin ja ettei kumpikaan puoli joustanut toista enemmän. Selkäpuolelle tullut applikaatio (juuh, mies selasi nettiä ja oli sitä mieltä, että tuohon sanaan tulee kaksi p:tä) olisi voinut olla isompi, mutta näillä nyt mennään.
Koska nuoren miehen tavarat ovat aina hukassa niin ompelin nimilapun kiinni asti. Nimi on vielä langalla kirjottu, joten sekään ei voi haalistua pesussa. Ripustuslenkin kiinnitin myös erityisen jämäkästi, koska tiedättehän noin 10-vuotiaat skeittarit ja heidän vauhtinsa... Nyt enää täytyy toivoa, että huppari olisi siinä määrin mieluinen, että se päätyisi käyttöön.

Hankin itselleni pikkujoululahjaksi Hanna Välitalon Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Aivan ihana virikekirja! Luultavasti tulen hyvin harvaa ohjetta toteuttamaan sellaisenaan, mutta tuollaiset kirjat ovatkin enemmän ideapankkeja. Kirja pursuaa ihania värejä ja kuvioita!
Maikille kiitos editorin päivitysvinkistä. Tää onkin jo ihan maalaisjärjellä tajuttava versio!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti