Tulkoon joulu!

Nyt taitaa olla viimeisetkin suunnitellut lahjat tehtynä. Enää paketointi ja se on siinä. Tosin ihan varmasti keksin vielä viime tingassa vääntää jotain ylimääräistä, mutta se on sitten jo ihan oma moka.

Tämän joulun haastavin projekti oli kummipojalle ommeltu huppari. Kaavana oli Ottobre 1/2008 Hopper-huppari, skeittariapplikaatio oli samaisesta lehdesta jonkin toisen mallin yhteydessä. Kokona on 152cm ja colleget ja muut tarpeet Eurokankaasta. Elämäni ekaa kertaa ompelin vetoketjujen kiinnitysreunaan (öh, tai siis siihen etukappaleiden reunaan, johon vetskarit ommellaan) joustamatonta tukinauhaa ennen vetskarin ompelua. Ja kappas, se auttoikin älyttömästi siinä, että vetskarin puolet sai kohdistettua hyvin ja ettei kumpikaan puoli joustanut toista enemmän. Selkäpuolelle tullut applikaatio (juuh, mies selasi nettiä ja oli sitä mieltä, että tuohon sanaan tulee kaksi p:tä) olisi voinut olla isompi, mutta näillä nyt mennään.

Koska nuoren miehen tavarat ovat aina hukassa niin ompelin nimilapun kiinni asti. Nimi on vielä langalla kirjottu, joten sekään ei voi haalistua pesussa. Ripustuslenkin kiinnitin myös erityisen jämäkästi, koska tiedättehän noin 10-vuotiaat skeittarit ja heidän vauhtinsa... Nyt enää täytyy toivoa, että huppari olisi siinä määrin mieluinen, että se päätyisi käyttöön.

Joululahjojen jälkeen pääsen viimein käsiksi asioihin, joista olen haaveillut ja joita olen haudutellut kuukausikaupalla. Sisustamaan! Eilen illalla kohteekseni pääsi eteisen penkin pehmuste, jonka valkoinen kangas (haloo, eteisessä!) oli paitsi tahrainen, myös nyppyyntynyt. Tein inventaariota kankaistani ja päädyin tuollaiseen väriyhdistelmään. Yksi esine yhdestä kankaasta-tyyppiset ratkaisut on alkaneet tuntua liian pliisuilta ja tylsiltä ja ainakin tämän ekan kokeilun perusteella olen oikein tyytyväinen. Sohvatyynyt lienevät listalla seuraavana ja niitä varten on jotain ihan hölmöjäkin ajatuksia... Vielä kun sattuisi löytämään kirppareilta tai jostain vintinmutkasta lisää retrohenkisiä kankaita (tai edes tilkkuja) niin saisi kivampia yhdistelmiä aikaan. Hyvä lisä noihin kuosikankaisiin taitaa olla yksiväriset puuvilla(lakana)kankaat, joita on tullut hamstrailtua muutamaa eri väriä.

Hankin itselleni pikkujoululahjaksi Hanna Välitalon Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Aivan ihana virikekirja! Luultavasti tulen hyvin harvaa ohjetta toteuttamaan sellaisenaan, mutta tuollaiset kirjat ovatkin enemmän ideapankkeja. Kirja pursuaa ihania värejä ja kuvioita!

Maikille kiitos editorin päivitysvinkistä. Tää onkin jo ihan maalaisjärjellä tajuttava versio!