lauantai 17. lokakuuta 2009

Taas surisee

Lyhyeksi jäi tauko. Peräti kaksi iltaa taisi mennä niin, ettei tehnyt mieli tehdä mitään, sitten alkoi taas itää.

Tulin luvanneeksi itseni erään keskustelufoorumin kangastuhojaisiin. Kaapissa oli hamppua (collegea tai fleeceä, mitä väliä?) ja siitä metri hurahti imuiksi. Mietin kyllä, mitä järkeä on kuvata tylsiä ja rumia imuja, mutta koska kaikki aikaansaannokset on kiva dokumentoida niin menköön sit.

Lisäksi mä tein itselleni pipon. Enkä minkä tahansa pipon vaan The Pipon. Muutaman viikon mietin, kehtaanko tehdä itselleni norjalaisen vauvamyssyn vai onko se sama kuin jos kulkisin potkuhousuissa ympäriinsä. Ajattelin, että mitä väliä, maine mennyt jo kumminkin. Lankana ihanaa liukuvärjättyä Novitan Biancaa. Puikot 3,5 ja 4 ja silmukoita 110. Lisäyskertoja 12 ja lopussa piti vähän tihentää kavennuksia, sillä en halunnut kuitenkaan mitään tonttuhiippaa. Piposta tuli sen verran hieno, että rupesin hifistelemään. Ompelin fleecevuoren. Ensin jostain edellisestä postauksesta tutun surullisen hellehatun kaavalla hattu, jonka kaventelin (!!! tässä nähdään kankaiden ero) päähän sopivaksi. Lisäsin vielä ulokkeisiin kolmiot (tämän olisi fiksu ihminen tajunnut lisätä suoraan kaavoihin...) ja tuli neulepipon reunoja seuraileva. Ja sitten se paras osuus: ompelin Reimatec-kankaan tilkusta korvien kohdalle tuultapitävät soikiot. Niinhän kalliissa ostopipoissa on tehty. Lopputulos on hyvä, vaikka itse kehunkin. Pitäisi tareta jonkinlaisilla pakkasillakin. Ja kattokaa nyt, miten siisti nurja puolikin. Niin ja jos jotakuta yksityiskohta kiinnostaa niin ompelin fleecen villaan kiinni pitkällä ja leveällä 3-pistesiksakilla. Lopuksi pujotin reunaan ohuenohuen kuminauhan, sillä norjalainen on malliltaan sellainen, että reuna lörpöttää helposti hivenen. Kumpparin ansiosta ei tuiverruskaan pääse pipan sisään.

Aah, tänään on sunnuntai. Eli ihan mahdollista ehtiä tehdä tänäänkin jotain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti