Jouluisia juttuja

Joulumme meni lahjojen suhteen hyvinkin maltillisesti, mistä olen ylpeä. Vähistäkin lahjoista vain pieni osa oli itse tehtyjä. Ne kaikki olivatkin samoja eli vinyylilevykulhoja. Sain työkaverilta nipun vanhoja LP-levyjä ja sulattelin ja muovailin niistä kulhoja. Vinkkiä hain MakaMarrin blogista (http://makamarr.blogspot.com/2011/01/vinyylilevykulho-aaltoilevaa-taidetta.html). Ei noita olisi noin paljoa tarvinnut tehdä, mutta oli niin hauskaa...

Joulukorttejakin väsäsin, kun käsityökerhossa oli käytössä oikein Sissix:n kuvioleikkuri. Pieniä pakettikortteja tuli melkoinen nippu, kuvassa on yhdet per laji.

Tänään pikaompeluna vielä esikoiselle paita. Tuttu jatkettu 122 cm Ottobren Stripey. Tytär muisti kultakutrisadun äitiään paremmin, noloa...

Vielä pikaisempana ompeluna BabyBorneille sukkahousut omista rikkimenneistäni. Ensin halkaisin kantapään takaa ja ompelin haarasaumalla sukat yhteen, sitten kavensin jalkaosista kantapäät pois ikään kuin lahkeen sisäsaumana. Kerrassaan helppoa!

Käyttöpaidat

Olen jämähtänyt tekemään lasten paidat aina samoilla, yksinkertaisilla kaavoilla. Tylsää kyllä, mutta ovat käytössä hyviä ja kuosikankaat eivät mielestäni sen kummempaa konstailua kaipaakaan. Kaava on Ottobre 1/2010:n Stripey, koot 104cm ja vähän jatkettu 122cm. Kuoseina tällä kertaa 5 apinaa ja Keijut. Keijujen kanssa kävi hyvä tuuri. Keväällä oli Keijua myynnissä, mutta myöhästyin silloin enkä saanut meille. Neidit olivat ehtineet jo ihailla sitä silloin. Nyt syksyllä Ikasyr ilmoitti Facebookissa, että Keijua on vielä pieniä jämäpaloja myynnissä. Syöksyin verkkokauppaan ja sain viimeisen pinkin palan. Pituutta palalla oli 1,35 m, joten siitä tulee toinenkin paita ja vielä jotain muuta. Olen havainnut, että interlock tuppaa pesujen myötä venähtämään leveyssuunnassa. Niinpä yritin ennakoida leviämistä ja kavensin ja pidensin mallia hieman.

Muitakin käsitöitä olen tehnyt, mutta ne on näin joulun alla hys hys... Jospa sitten joulun jälkeen bloggaisin ne.

Kennostolapaset

Kaveri vilautti tekemiään kennokuvioituja lapasia ja koukutuin saman tien. Hain kaupasta Drops:n Big Fabelia kahdessa värissä, etsin ohjeen (http://creativewhimsy.wordpress.com/patterns/newfoundland-mitts/) ja rupesin hommiin. Novitan Talvi 2008-lehdessä on kaavio mallineuleesta. Sovelsin vähän siinä ja tuossa kohdassa ja sain mieleiseni. Peukalon tein kahdella värillä "kaksinkertaisena", jotta kintaat pitäisivät myös peukalon lämpiminä. Aivan kamalan koukuttavaa näitä oli tehdä! Käytin nelosen puikkoja. Varressa 36s ja kämmenosassa 42.

Aiemmin värjäämistäni langoista tein ihan yksinkertaista, jotta väri tulisi oikeuksiinsa. Töihin ranteenlämmittimet ja muuhun käyttöön lapaset. En ole pessyt vielä käsineitä ja tuoksuvat yhä mehulta, hauskaa.

Unilelun ulkohaalari

Sain tilaustyön. :) Kylläkin omalta tyttäreltä ja palkaksi vain hyvän mielen ja tekemisen ilon. Unilelut ovat olleet niin kovassa käytössä, että ne pitäisi saada uloskin mukaan. Ulkona ne tietysti tippuu ja sotkeentuu ja sen takia Nasu onkin nykyään pysyvästi enemmän harmaa kuin pinkki. Nasu kuulemma tarvitsi ulkohaalarin, jotta sitä ei palele eikä se sotkeennu. Siispä töihin. Kaverilta ja Myllymuksuilta saaduista pul-tilkuista sai hyvällä tahdolla just sopivan kokoisia paloja. Piirsin kaavat Nasun ääriviivojen mukaan ja lisäsin joka suuntaan noin 3 cm ylimääräistä. Hihat ja lahkeet umpinaisiksi ja eteen vetskaria varten vähän ylimääräistä saumanvaraa (vetskari ihan tavallinen 15cm taskuketju). Tytär piirsi itse heijastimen mallin. Huppukin oli yllättävän helppo piirtää - se kolme senttiä ylös ja taakse ja alareunan mitan otin haalarin kauluksesta. Pul luisti taas saumurissa tosi huonosti, joten nurja puoli on (taas...) tosi karmea, mutta päällepäin näyttää hienolta. Ja istuu kuin hanska! Kyllä nyt Nasun kelpaa ulkoilla.

Täytynee väkertää lähiaikoina vielä toinenkin, sillä kuopuksen Nalle Puhille tuli yllättäen ihan sama tarve... Sovitettiin ja samankokoinen on Puhillekin hyvä, joten se pitäisi olla helppo juttu.

Kaadetaan mehua lankaan

Värjäsimme käsityökerhossa lankoja KoolAid-mehujauheilla (näitä ohjeita käytimme: http://villakuu.blogspot.com/2009/06/kool-aid-varjays.html). Oli tosi koukuttavaa! Värjäsin 150 g luonnonvalkoista 7veljestä, jaoin sen viiteen pienempään vyyhtiin. Oranssinruskean värjäsin mikrossa (lääkeruiskulla mehua haluttuihin kohtiin) ja violetti-turkoosin kattilassa. Liukuvärjäys onnistui kattilassa kätevästi niin, että ekassa sessiossa uitin vain toisen pään (tai reilun puolet) vyyhdistä ja hetken päästä toisen pään toisessa värissä. Turkoosi väri on värikartan Berry Blue, violetti Grape, oranssi Orange ja ruskean sekoitin laittamalla Mandarin Tangerine:en vähän sinistä (ja/tai?) violettia. Värejä oli varattu hieman niukasti, joten valkoistakin jäi aika reilusti näkyviin (toisaalta ihan kiva tehokeino), seuraavalle kerralle varaan enemmän.

Pikasurauksena tein viidakkovelourpipon 2-vuotiaalle pienelle herralle. Vuoritin ruskealla bambujoustofroteella ja reunaan resori. Tuli aika kiva, voisi omillekin tehdä noita vuorillisia versioita niin kävisi kypärämyssyn kanssa vaikka näillä nollakeleilläkin.

Sitten vielä höpöelukoihin jatkoa. Apina tuli vanhoista t-paidoistani ja käärme vanhasta Marimekon tasaraidasta. Työnjälki tosi sinnepäin, mutta sehän näissä on ideakin.

Paitaa ja höpöleluja

Tänään sain muutaman tunnin rauhallista ompeluaikaa. Piti tehdä pino paitoja tytöille, mutta toisin kävi. Kaksi paitaa sain tekaistua, mutta sitten mieli karkasi ihan muuhun. Esikoisen peurapaita on kokoa 122cm, hihojen ja helman pituus vähän jatkettuina. Kuopuksen kalastava karhu-paita kokoa 104cm. Molemmat kaavat Ottobre Design 1/2010 ja malli Stripey. Karhukangas oli niin houkuttelevan väristä, että en malttanut odottaa esipesun jälkeistä kuivamista vaan ompelin paidan kosteasta kankaasta.

Muiden paitojen surmaksi koitui Fumie Kamijon ja Rosie Short:n kirja Tee omat lemmikkisi. Ihania, helppoja ja ei-se-niin-justiinsa-ohjeita kierrätysmateriaaleista ommelluille pehmoleluille. Henri Hiiri ja Syöveri Susi löysivät heti tiensä unileluiksi. Molempien päät ovat vanhoista housuistani. Hiiren vartalo on vanhasta paidastani ja Suden vartalo miehen vanhasta paidasta. Suden hampaat eivät ole järin terävät, sillä ne on ommeltu vanhasta harsosta. Pehmeät hampaat ehkä selittävät sen, miksi susirukka on niin laiha... Näitä voisi tehdä lisääkin!

Paluu maailmaan

Tai ainakin käsityömaailmaan. Pikkuisia juttuja.
Olen säilönyt pari vuotta miehen hajonneita t-paitoja aikomuksena leikata niistä matonkudetta. Alunperin niistä piti syntyä kylppärin matto, mutta maton teinkin keväällä ryijytekniikkaa jäljitellen. Käsityökerhossa tehtiin muutama viikko sitten kulhoja matonkuteesta. Kulhoon on käytetty kaksi t-paitaa ja siitä tuli aina  hukassa olevien kaukosäätimien koti. Kaupan trikoo- tai ontelkuidusta olisi tullut tasaisempi lopputulos, mutta tällä on enemmän tunnearvoa. Käytin paidan hihoja lukuunottamatta hyödyksi, joten kuteeseen tuli käännösten kohdalle paksumpia kohtia jotka töröttävät valmiissa korissa vähän rumasti. No väliäkö sillä.

7 veljeksen papukaija-sävyn lopusta tuli vielä pipo ja lapaset. Aiemman postauksen myssy piti tulla esikoiselle, mutta ei mahtunutkaan. Se meni kuopukselle ja esikoiselle tein uuden. Lapaset myös esikoiselle. Myssyt on olleet tykättyjä.

Pimeys yllätti ja talon heijastimet (yllätys yllätys) hukassa. Ompelin hätävararatkaisuksi muutaman. Ihan vain heijastinkangasta päällekkäin ja ommellen heijastimen ääriviivat ja puuvillalankaa väliin ripustusnaruksi. Ompelun jälkeen leikkasin ompeleen läheltä ja siinäpä se. Papukaijamyssyihin ompelin vielä neitien itse valitsemat kuviot heijastimiksi.

Paitatehdas pitäisi saada käyntiin. Ei vain jostain syystä saisi aikaiseksi.